Mitätön päätös ja moitekanne
Päätösasioissa saatetaan joskus joutua mitätöimään päätös tai tekemään moitekanne. Mitätön päätös eroaa moitteenvaraisesta päätöksestä muun muassa siinä, että mitättömään päätökseen voi suhtautua ikään kuin sitä ei olisi tehtykään. Moitteenvaraista päätöstä sen sijaan tulee noudattaa siihen saakka, kunnes tuomioistuin on päätöksen kumonnut.
Mitätön päätös
Yhdistyslain 32 §:ssä todetaan, että päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön seuraavissa tapauksissa:
- Päätös loukkaa sivullisen oikeutta.
- Päätös vähentää jäsenellä sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua.
- Päätös loukkaa olennaisesti sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan jäsenen yhdenvertaisuutta.
Mitätön päätös eroaa moitteenvaraisesta päätöksestä muun muassa siinä, että mitättömään päätökseen voi suhtautua ikään kuin sitä ei olisi tehtykään. Moitteenvaraista päätöstä sen sijaan tulee noudattaa siihen saakka, kunnes tuomioistuin on päätöksen kumonnut.
Moitekanne
Yhdistyksen jäsen, hallituksen jäsen tai hallitus voi moittia kokouksessa tehtyä päätöstä, jos:
- Päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä.
- Päätös on lainvastainen.
- Päätös on sääntöjen vastainen.
Moitekanteen voi tehdä henkilö, joka:
- on esittänyt eriävän mielipiteen,
- on esittänyt vastalauseen,
- ei ole ollut läsnä kokouksessa.
Yhdistyslain 32 § valottaa päätöksen moitteenvaraisuutta ja moitekanteen tekoa. Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä tai, jos päätös on tehty ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirja on päivätty. Jollei kannetta nosteta määräajassa, pidetään päätöstä tämän jälkeen pätevänä.