Päätösasioiden käsittely ja puheenvuorot

Kokouksen osallistujat voivat vaikuttaa päätösasioihin vain käyttämällä puheenvuoroja. Puheenvuoro voidaan pyytää esimerkiksi kättä nostamalla tai sanomalla ”puheenjohtaja” sen jälkeen, kun puheenjohtaja on avannut asiasta keskustelun.

Käsittelyn avaa esittelypuheenvuoro

Keskustelu avataan yleensä sen jälkeen, kun asiaa valmistellut on käyttänyt esittelypuheenvuoron. Esittely on asian käsittelyn ensimmäinen vaihe. Esittelypuheenvuoro annetaan aina ensimmäiseksi asian esittelijälle ja vasta asian esittelyn jälkeen puheenjohtaja avaa keskustelun. Asian esittelijänä voi toimia hallituksen jäsen, yhdistyksen jäsen, sihteeri, työryhmä tai ulkopuolinen asiantuntija. Jos esittelyvastuuta ei ole kohdennettu kenellekään, toimii puheenjohtaja esittelijänä. Esittely ja esittelyvastuusta sopiminen on oleellinen osa kokouksen huolellista valmistelua. Asian esittelijä tekee yleensä päätöstä varten myös pääehdotuksen (kts. ehdotuslajit alla).

Kokouksen osallistujat voivat vaikuttaa päätösasioihin vain käyttämällä puheenvuoroja. Keskustelu alkaa yleensä asian ja pääehdotuksen esittelyn  jälkeen. Pääehdotuksen jälkeen osallistujat voivat tehdä vastaehdotuksia (jos pääehdotus on tehty) tai ehdotuksia (jos pääehdotusta ei ole tehty). Vastaehdotuksia ja ehdotuksia ovat lykkäävä ehdotushylkäävä ehdotus tai muutosehdotus.

Ehdotuslajit

  • Vastaehdotus
    Vastaehdotus eli muutosehdotus on ehdotus, joka sisältää pääehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen. Vastaehdotus eli muutosehdotus on pääehdotusta jollain tapaa muuttava ehdotus ja kilpailee sen kanssa.
  • Ehdotus
    Puheenvuoro, jossa osallistuja tekee avatun keskustelun aikana ehdotuksen asian ratkaisemiseksi. Ehdotus etenee äänestykseen vain, jos se saa kannatusta. Poikkeuksena on pääehdotus, joka voi mennä suoraan äänestykseen, koska se on jo valmisteluvaiheessa saanut valmistelevan tahon tuen. Ehdotus voi olla ratkaisun suhteen myönteinen, kielteinen tai esittää asian lykkäämistä.
  • Lykkäävä ehdotus
    Lykkäysehdotus on ehdotus, jossa puheenvuoron käyttäjä esittää päätösasian käsittelyn siirtämistä myöhemmäksi, palauttamista uuteen valmisteluun tai siirtämistä toisen elimen valmisteltavaksi.
    Ehdotus voi koskea koko kokousta, jotain sen osaa tai jotakin asiaa.
  • Hylkäävä ehdotus
    Asian ratkaisun suhteen kielteinen ehdotus, jolla puheenvuoron käyttäjä haluaa hylätä päätettävänä olevan asian.
  • Muutosehdotus
    Muutosehdotus eli vastaehdotus on ehdotus, joka sisältää pääehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen. Vastaehdotus eli muutosehdotus on pääehdotusta jollain tapaa muuttava ehdotus, ja se kilpailee pääehdotuksen kanssa kannatuksesta.

Etuoikeutettu puheenvuoro

Etuoikeutettu puheenvuoro ohittaa tavanomaiset puheenvuorot, ja se myönnetään heti. Etuoikeutettuja puheenvuoroja ovat työjärjestyspuheenvuoro, repliikkipuheenvuoro ja puheenvuoro päätökseen (vastalause tai eriävä mielipide). Nämä puheenvuorot eivät saa hallita kokouksia, mutta joskus ne ovat perusteltuja.

Jos osallistuja on tyytymätön kokouksen päätökseen ja haluaa esittää eriävän mielipiteen tai vastalauseen, tulee se tehdä ennen asian käsittelyn julistamista loppuun käsitellyksi.

  • Eriävä mielipide on suullinen, ja se esitetään välittömästi päätöksen julistamisen jälkeen sanomalla esimerkiksi ”Puheenjohtaja, haluan esittää tehtyyn päätökseen eriävän mielipiteeni”. Eriävää mielipidettä ei tarvitse perustella. Puheenjohtaja huolehtii, että sihteeri kirjaa eriävän mielipiteen ja sen esittäjän pöytäkirjaan pykälän loppuun.
  • Vastalause on kirjallinen, ja se perustellaan kirjallisesti. Vastalause esitetään samoin kuin eriävä mielipide, mutta samalla esitetään lyhyt suullinen perustelu. Puheenjohtaja ilmoittaa tämän jälkeen, että vastalause tulee toimittaa kirjallisena perusteluineen pöytäkirjan liitteeksi sihteerille. Vastalause täytyy olla pöytäkirjan liitteenä ennen sen tarkastamista ja hyväksymistä. Henkilön, joka on esittänyt eriävän mielipiteen tai vastalauseen välittömästi päätöksen jälkeen, ennen asian käsittelyn julistamista loppuun käsitellyksi, ei katsota myötävaikuttaneen päätökseen. Yhdistyslain 32 §:n mukaan oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.

Kannatuspuheenvuoro

Kannatuspuheenvuorossa kannatetaan jotakin keskustelussa esiin tullutta ehdotusta. Hyvään kokouskäytäntöön kuuluu, että osallistujat kannattavat vain yhtä ehdotusta. Jos kokouksen osanottaja siis muuttaa mielensä kokouksen aikana, tulee hänen vetää aiemmin tekemänsä kannatus pois ja siirtyä toisen ehdotuksen kannalle. Jos keskustelussa ei synny yhtenäistä linjaa päätettävästä asiasta, ratkaistaan päätös järjestämällä äänestys (asiakysymykset) tai vaali (henkilökysymykset). Yleisen käytännön mukaan asiasta äänestettäessä otetaan mukaan vain kannatetut ehdotukset.


Työjärjestyspuheenvuoro

Työjärjestyspuheenvuoro liittyy kokouksen tekniseen kulkuun. Kokouksen osallistujat voivat sanoa ”puheenvuoro työjärjestykseen” esittäessään esimerkiksi taukoa, ilmoittaessaan tärkeän asian, halutessaan keskustelun rajaamista tai huomatessaan puheenjohtajan menettelyssä huomauttamista. Työjärjestyspuheenvuoron on etuoikeutettu puheenvuoro.

Työjärjestyspuheenvuoro myönnetään heti, kun se on pyydetty. Se ei kuitenkaan saa keskeyttää menossa olevaa puheenvuoroa.


Repliikki- eli kommenttipuheenvuoro

Repliikki- eli kommenttipuheenvuoro tarkoittaa yleensä edelliseen puheenvuoroon liittyvää lyhyttä kommenttia. Repliikkipuheenvuoron voi pyytää sanomalla ”Puheenjohtaja, saanko repliikkipuheenvuoron?” tai ”Puheenjohtaja, repliikkipuheenvuoro tähän?” Repliikki- eli kommenttipuheenvuoro on etuoikeutettu puheenvuoro, joka koostuu vain muutamasta sanasta. Puheenjohtaja myöntää sen keskustelussa välittömästi jonkun puheenvuoron jälkeen riippumatta siitä, onko aiemmin pyydettyjä puheenvuoroja. Repliikki voi sisältää oikaisun, lisätiedon (tms.), mutta se ei saa käsitellä päätettävänä olevaa asiaa. Mikäli henkilö haluaa puhua käsiteltävänä olevasta asiasta, hänen tulee pyytää puheenvuoro normaalisti.


Toivomusaloite

Toivomusaloite eli ponsi on kokouksen osanottajien tekemä aloite varsinaisen vahvistetun esityslistan ulkopuolelta. Ponsi käsitellään varsinaisten kokousasioiden jälkeen ja mikäli kokouksen enemmistö sitä kannattaa, siitä tulee kokouksen päätös, jolla jokin elin velvoitetaan selvittämään tai valmistelemaan jotakin asiaa.