3. Millaista rahoitusta on saatavilla?
Tässä osiossa opit, mitä erilaisia rahoitusmuotoja ja varainhankintakeinoja yhdistyksillä on käytettävissään. Katsomme, miten yhdistys voi pilkkoa rahoituksensa neljään osa-alueeseen, joiden avulla varainhankintaa on helpompi suunnitella strategisesti.
Rahoitusmuotojen kirjo
Monesti rahoitus määritellään rahan lähteen perusteella. Esimerkiksi jäsenmaksu, varainhankintatapahtuma, valtion rahoitus tai yksityinen rahoitus ovat erilaisia rahoituslähteitä. Strateginen lähestyminen parantaa yhdistyksen taloudellista vakautta ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Otamme nyt hieman erilaisen lähestymistavan varainhankinnan suunnitteluun ja erilaisten rahoituslähteiden hahmottamiseen.
Rahoitusmuotojen kirjo -lähestymistavassa yhdistys jakaa rahoituksensa neljään eri kategoriaan:
- lahjoitukset
- avustukset
- sopimukset
- liiketoiminta.
Luokitelkaa varainhankintanne näiden neljän kategorian alle sen perusteella, millainen suhde teillä on rahoituslähteeseen. Jokaiseen kategoriaan kuuluvat rahoittajat tavoitetaan ja suhdetta ylläpidetään eri tavalla – oli kyseessä sitten yksityishenkilö tai organisaatio.
Kun tarkastelette tulojanne rahoittajasuhteen perusteella sen sijaan, että keskitytte siihen, mistä rahat tulevat, näette rahoituksenne selkeämpänä kokonaisuutena, joka koostuu erilaisista rahoituslähteistä. Näin löydätte joukosta ne lähteet, joissa olette menestyneet ja joita voitte kasvattaa.
Kategorioiden kautta hahmottuu varainhankinnan jatkumo pyytämisestä ansaitsemiseen. Jotkut yhdistykset ovat hyviä pyytämään ja toiset ansaitsemaan, mutta monessa yhdistyksessä on useita rahoituslähteitä.
Lähde: National Council for Voluntary Organisations in England (CC BY-NC-SA 4.0).
Rahoitusmuotojen kirjo lähemmin tarkasteltuna
Rahoitusmuotojen kirjosta lahjoitukset ja avustukset toimivat yhdistysvetoisesti: yhdistys pyytää rahoitusta itse määrittelemänsä tavoitteen saavuttamiseksi. Sopimusten ja liiketoiminnan suhteen tilanne on päinvastainen: tilaaja tai asiakas yleensä määrittää, mistä toiminnasta tai palvelusta he haluavat maksaa, ja yhdistys saa rahoitusta vastaamalla näihin tarpeisiin.
Lähde: National Council for Voluntary Organisations in England (CC BY-NC-SA 4.0).
Lahjoitukset = Lahjoittajasuhde
Suurin osa lahjoituksista tulee yksilöiltä – aina viikkorahoja lahjoittavista lapsista miljonääreihin, jotka haluavat jakaa osan keräämästään omaisuudesta hyvään tarkoitukseen.
Lahjoituksilla halutaan edistää yhdistyksen toimintaa. Niihin lukeutuvat esimerkiksi jäsenmaksut, testamenttilahjoittaminen, varainhankintatempauksissa saadut lahjoitukset, kuukausitukijat ja joukkorahoitus. Lahjoitukset perustuvat lahjoittajasuhteeseen, jossa rahaa annetaan sen käyttöä rajoittamatta. Lahjoittaja luottaa siihen, että yhdistys käyttää rahat parhaaksi katsomallaan tavalla tavoitteidensa edistämiseen, joten yhdistys saa määritellä käyttötarkoituksen suhteellisen vapaasti.
Jos yhdistyksenne saa paljon lahjoituksia, olette hyviä pyytämään.
Ero sopimusten ja avustusten välillä
Ero avustusten ja sopimusten välillä on toisinaan häilyvä. Molemmista löytyvät ehdot voivat olla hyvinkin samanlaisia. On kuitenkin järkevää erotella nämä kaksi, jotta hahmotatte, onko yhdistyksenne hyvä hakemaan avustuksia vai voittamaan kilpailutuksia. Tästä on hyötyä tulevien, yhdistyksellenne sopivien rahoitusmahdollisuuksien tunnistamisessa.
Voitte esimerkiksi saada avustuksen taholta, joka haluaa tukea tiettyä sosiaalista lopputulosta aloilla, joissa yhdistyksellänne on asiantuntemusta. Samalla rahoittaja voi olla halukas tukemaan myös muuta toimintaanne. Sopimusyhteistyössä yhdistys taas tuottaa tietyt palvelut, joista myös muut ostajat voivat tulevaisuudessa olla kiinnostuneita.
Yhdistys voi siis periaatteessa kehittää ja pidentää suhdettaan rahoittajan kanssa, kun taas sopimuksella yhdistys voi konseptoida tuotteen tai palvelun, jolla on tulevaisuudessa kasvava tilaajajoukko.
Avustukset = Rahoittajasuhde
Avustukset ovat eri lähteistä saatavia varoja, joiden antaja odottaa panoksensa tuottavan sosiaalista tai yhteiskunnallista hyötyä, muttei suoraa taloudellista hyötyä itselleen. Avustuksia on tarjolla sekä yksilöille että yhdistyksille. Osa niistä annetaan kertamaksuina, osa taas on hankerahoitusta tai pitkäaikaisempaa, erissä maksettavaa rahoitusta. Osa rahoittajista vastaanottaa rahoitushakemuksia jatkuvasti, mutta useiden avustusten hakuaika on tarkkaan määritelty.
Rahoittajasuhde perustuu kirjoitettuun sopimukseen rahoittajan ja avustuksen saajan välillä. Sopimuksen ehdot vaihtelevat löyhistä hyvinkin rajoittaviin. Tällä hetkellä yleinen suunta on tulosperusteinen rahoitus.
Avustuksia myöntävät yleensä valtio ja valtion laitokset, paikalliset päättäjät ja EU. Lisäksi yksityiset säätiöt, rahastot ja ohjelmat myöntävät apurahoja eri tarkoituksiin. Usein avustus myönnetään hakemusprosessin jälkeen, ja rahoittajalla on selkeät odotukset siitä, mitä rahalla saadaan aikaiseksi. Rahoittaja myös valvoo avustuksen käyttöä.
Jos yhdistyksenne on hyvä hankkimaan avustuksia, olette hyviä pyytämään.
Sopimukset = Tilaajasuhde
Sopimuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä virallisia ja laillisesti päteviä sopimuksia kahden tai useamman osapuolen välillä, joista jokainen tarjoaa ja saa vaihdossa sopimuksessa määriteltyjä asioita kuten ostopalveluja.
Yleensä kyseessä on valtio, paikallinen viranomainen tai kaupallinen toimija, joka ostaa yhdistykseltä palvelun. Yhdistyksen vastuulla on toimittaa sovittu ostopalvelu, ja ostajan on puolestaan pitäydyttävä sopimuksessa määritellyissä ehdoissa, kuten maksujen suorittamisessa. Sopimuksessa on hyvä määritellä tarkasti, mitä siitä poikkeamisesta seuraa.
Sopimusprosessi alkaa yleensä kilpailutuksella ja sopimuksen täyttymistä seurataan tarkasti, jotta varmistetaan, että yhdessä määritellyt velvollisuudet hoidetaan ja tavoitteet saavutetaan molempia osapuolia tyydyttävästi.
Liiketoiminta = Asiakassuhde
Vaikka liiketoiminnan ajatus on tuttu, kaikki eivät ymmärrä, miten se liittyy voittoa tavoittelemattomiin yhdistyksiin tai sopii yhdistysten arvoihin. On kuitenkin mahdollista pitää kiinni arvoista samalla, kun kasvattaa yhdistyksen tuloja myynnin avulla.
Asiakassuhteessa yhdistys voi saada rajoittamattomasti tuloja yksilöiltä tai organisaatioilta. Suhde perustuu liiketoimintaan asiakkaan ja yhdistyksen välillä: yhdistys toimittaa asiakkaalle tämän toivoman tavaran tai palvelun ja voi käyttää tuoton vapaasti oman päämääränsä edistämiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että yhdistys voi joutua maksamaan tuloveroa elinkeinotoimintaan verrattavasta toiminnasta.
Monet yhdistykset saavat osan tuloistaan liiketoiminnasta. Perinteinen esimerkki on hyväntekeväisyyskauppa, mutta myös muu liiketoiminta ja kaupankäynti kuten koulutus, valmennus, konsultointi tai julkaisujen ja tuotteiden myynti ovat toimimista vapailla markkinoilla. Sosiaaliset yritykset ovat esimerkki liiketoiminnasta, jota ei pyöritetä voiton saamiseksi vaan työllistymismahdollisuuksien tarjoamiseksi esimerkiksi vähemmistöryhmiin kuuluville tai kehitysvammaisille.
Liiketoiminta voi siis joko keskittyä hankkimaan tuloja mission toteuttamiseen tai sellaisenaan suoraan edistää yhdistyksen toiminnan päämääriä.
Testaa tietosi! Rahoitusmuotojen kirjo ja rahoituslähteet
Rahoitusmuotojen kirjo: vahvuudet ja heikkoudet
Lahjoitukset
Vahvuudet
- Vapaasti käytettävää rahoitusta (usein).
- Ei rajoituksia siihen, paljonko rahaa voi saada.
- Mahdollisuus kasvattaa ja laajentaa tukijajoukkoa.
- Vakituiset lahjoitukset auttavat budjetoinnissa.
- Pienten summien saaminen säännöllisesti vähentää mahdollisuutta, että rahoitusmuoto katoaisi yllättäen.
Heikkoudet
- Lahjoittajasuhteen rakentaminen vaatii paljon työtä.
- Yleinen luottamus on laskussa, joten ihmiset ovat kyynisempiä lahjoitusten suhteen.
- Kielteinen mediahuomio voi vähentää julkisia lahjoituksia.
- Suuri määrä pieniä summia vaatii paljon hallintotyötä.
Avustukset
Vahvuudet
- Avustukset ja apurahat voivat olla suuriakin summia.
- Yleensä hakuprosessit ovat reiluja ja avoimia, ja niitä mainostetaan.
- Rahoittavat tiettyjä hankkeita tai yhdistyksen pääasiallista toimintaa jollain mittakaavalla.
- Usein on mahdollisuus monivuotiseen rahoitukseen.
Heikkoudet
- Rahoitus rajoittuu usein tiettyihin hankkeisiin tai ohjelmiin.
- Jos rahoitusta ei ole saatavilla useampaa kierrosta, hyvin käynnistynyttä toimintaa ei voida jatkaa.
- Avustuksen loppuminen tai menetys voi olla tuntuva leikkaus rahoitukseen.
- Raportointi ja tarkkojen vaatimusten noudattaminen voi olla vaivalloista ja hankalaa.
Sopimukset
Vahvuudet
- Sopimukset voivat kattaa suuriakin summia.
- Kilpailutusprosessi on usein standardoitu ja siten helppo toistaa tulevaisuudessa.
- Rahoittavat tiettyjä hankkeita tai yhdistyksen pääasiallista toimintaa jollain mittakaavalla.
- Mahdollisuus monivuotiseen rahoitukseen sopimuksen voimassaoloaikana.
Heikkoudet
- Rahoitus rajoittuu usein tiettyihin hankkeisiin tai ohjelmiin.
- Mahdollisten ristiriitojen kuten alisuoriutumisen tai sopimuksen purkamisen seuraukset.
- Sopimusten hallinnointi voi olla työlästä.
- Voi joskus viedä yhdistyksen toimintaa sivupoluille.
Liiketoiminta
Vahvuudet
- On vapaasti käytettävää rahoitusta (usein).
- Ihmiset voivat olla hyvinkin halukkaita lahjoittamaan tarpeetonta tavaraa yhdistyksen myytäväksi.
- Palveluita on mahdollista myydä eri sektoreille (julkinen, liike-elämä, järjestöt).
- Ei hankalia sopimus- tai raportointivaatimuksia.
Heikkoudet
- Voi olla työlästä.
- Tuotto voi jäädä pieneksi.
- Harvoin toiminnan päämäärän ytimessä, joten voi viedä sivupoluille.
- On riski, etteivät tuotteet mene kaupaksi.
Tulojen hajauttaminen kannattaa
Varainhankinnassa ei kannata laskea kaikkea yhden kortin varaan: nojaamalla liikaa yhteen rahoitusmuotoon tai tulonlähteeseen riskeerataan yhdistyksen toiminnan jatkuvuus. Miten kävisi, jos rahoitus yhtäkkiä lakkaisi? Miten yhdistys selviäisi? Huolehtimalla siitä, että yhdistys saa tuloja useammasta lähteestä eikä vain yhdeltä rahoittajalta, auttaa myös säilyttämään yhdistyksen toiminnan itsenäisyyden.
Rahoitusmuotojen kirjoa kannattaa hyödyntää yhdistyksen rahoituksen heikkouksien ja vahvuuksien arvioimiseen. Samalla saatte käsityksen rahoitukseen mahdollisesti liittyvistä riskeistä. Niitä voi vähentää ottamalla käyttöön kokonaan uusia rahoitusmuotoja tai monipuolistamalla johonkin rahoitusmuotoon kuuluvia tulonlähteitä.
Varainhankinnan haasteena voi toisaalta olla liian monen asian yrittäminen samanaikaisesti. Jos yhdistyksenne hyödyntää tehokkaasti jotain rahoitusmuotoa, jossa on edelleen kasvupotentiaalia, siihen panostaminen voi hyvinkin kannattaa ja olla tarpeeksi. Mutta jos teillä on ongelmia jonkin rahoitusmuodon kanssa, voisi olla aika kokeilla jotain uutta. Samoin jos olette tehneet kaiken voitavan yhden rahoitusmuodon kanssa, kannattaa ottaa haltuun uusi rahoitusmuoto, jonka kautta voitte saada lisää tuloja päämääränne saavuttamiseksi.
Rahoituslähteiden tuottavuus ja vaikutus
Jotta voitte luokitella ja arvioida varainhankintaanne, kannattaa miettiä sitä seuraavista näkökulmista:
- Tuottavuus (kuinka paljon rahaa toiminta tuottaa teille).
- Vaikutus (kuinka tehokkaasti toiminta toteuttaa missiotanne).
Rahoituslähteiden luokittelu
- Listatkaa kaikki yhdistyksenne rahoituslähteet, riippumatta niiden koosta.
- Arvioikaa jokainen lähde sekä tuottavuuden että vaikutuksen kannalta. Sitten voitte sijoittaa ne yllä olevaan kaavioon.
Suuri vaikutus ja suuri tuottavuus
Suuren vaikutuksen rahoituslähteet auttavat mission toteuttamisessa. Jos ne ovat lisäksi tuottavia, ovat ne yhdistyksenne kannalta kestäviä ja kannattavia. Näihin lähteisiin kannattaa keskittyä, joten investoikaa ja kasvattakaa näitä!
Huom! Tuottavuus ei välttämättä tarkoita suurta tuottoa. Monille yhdistyksille tuottavuus tarkoittaa, että toiminta kattaa omat kulunsa ja/tai tuottaa jonkin verran voittoa. Tehkää siis arvio tuottavuudesta sen mukaan, mikä sopii teille.
Suuri vaikutus ja pieni tuottavuus
Nämä ovat yleensä ydintoimintaanne. Näiden palvelujen tai toimintojen toteuttaminen kuuluu kiinteästi missioonne ja on arvojenne mukaista. Ikävä kyllä, ette koskaan tule rikastumaan tämän toiminnan avulla. Nämä ovat asioita, joista pidätte kiinni, mutta joiden kustannukset teidän tulisi arvioida ja pitää tiukasti kurissa.
Pieni vaikutus ja suuri tuottavuus
Tuottoisina nämä kohteet voivat tuntua hyvinkin houkuttelevilta. Toisaalta ne eivät lisää toimintanne vaikutusta tai0 auta saavuttamaan päämääriänne. Niitä kannattaa siis arvioida säännöllisesti sen varmistamiseksi, etteivät ne vie suhteettomasti työntekijöidenne ja vapaaehtoistenne aikaa ja heikennä heidän motivaatiotaan.
Joka tapauksessa nämä lähteet voivat olla hyvä asia yhdistyksen kannalta, kunhan tunnistatte niiden puutteet ja pohditte tapoja lisätä niiden vaikutusta missionne toteuttamisessa ja päämäärien saavuttamisessa.
Yksi esimerkki tämäntyyppisestä tulonlähteestä voisi olla työntekijä tai vapaaehtoinen, joka on käytettävissä asiantuntijapuheenvuorojen pitämiseen. Tällainen toiminta tuottaa esiintymispalkkioita vain muutaman työtunnin panoksesta, mutta sillä ei koskaan ole suurta vaikutusta mission toteuttamisessa. Mutta jos asiantuntija voisikin kouluttaa muita pitämään vastaavia puheenvuoroja, vaikuttavuus kasvaisi, koska tavoittaisitte suuremman joukon ja saisitte lisäksi enemmän tuloja.
Pieni vaikutus ja tuottavuus
Teidän tulisi miettiä, miksi jatkatte näitä toimintoja. Kyseessä voi olla vuosittainen tapahtuma, jonka järjestäminen vie paljon resursseja, muttei tuota juuri mitään rahaa tai vaikutusta. Jokaisesta yhdistyksestä löytyy tällaista ajan saatossa kertynyttä toimintaa, josta ei ole osattu luopua.
Toiminta on käynnistynyt aikanaan tarpeellisena, mutta kukaan ei ole pysähtynyt kysymään, onko se edelleen olennaista mission toteuttamiseksi. Tällainen toiminta kannattaa lopettaa tai luovuttaa sellaisen tahon hoitoon, jonka päämääriä se palvelee paremmin.
Yhteenveto
Nyt, kun ymmärrät rahoitusmuotojen kirjon paremmin ja osaat arvioida yhdistyksellesi parhaita vaihtoehtoja, voit alkaa priorisoida varainhankintatoimintaa.