4. Mitä laki sanoo varainhankinnasta?

Tässä osiossa pääset tutustumaan lakeihin ja säädöksiin, mitkä säätelevät varainhankintaa. Tutustut myös esimerkiksi arpajaisia koskeviin lupa-asioihin ja turvallisuussuunnitelmiin. Yhdistysten tulee huolehtia, että varainhankintaa toteutetaan eettisesti, läpinäkyvästi ja lakien ja säädösten mukaisesti.

Hallituksen rooli säätelyn noudattamisessa

Myös varainhankinnan suhteen on hallituksen velvollisuus valvoa, että yhdistys noudattaa lainsäädäntöä. Aina varainhankinnan kampanjoiden ja toimenpiteiden yhteydessä hallituksen täytyy arvioida riskit varmistaakseen, että toimintaa toteutetaan lakien vaatimalla tavalla. Tämä on tärkeää paitsi rikkomusseuraamusten välttämisen kannalta myös siksi, että kaikki laiminlyönnit vaikuttavat negatiivisesti yhdistyksen maineeseen ja järjestötoimintaan yleensä.

Varainhankintaa koskevat yhdistystoimintaa säätelevät lait ja säädökset sekä yhdistyksen hyvän hallinnon periaatteet. Suomessa varainhankinnassa täytyy lisäksi huomioida ainakin seuraavat asiat:

Vastuullinen lahjoittaminen ry on koonnut Vastuullisen varainhankinnan ammatilliset arvot ja periaatteet -suosituksen, jossa varainhankinnan arvoiksi nostetaan rehellisyys, kunnioitus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Saatujen lahjoitusten käytöstä tulee viestiä avoimesti eri sidosryhmille ja varat tulee kohdentaa siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty. Lisäksi on tärkeää, että yhdistyksellä on selkeä ja toimiva järjestelmä, jonka kautta lahjoittajat tai muut kiinnostuneet voivat ilmaista varainhankintaan liittyvät huolensa, kysymyksensä tai valituksensa.


Varainhankinnan säätely Suomessa

Rahankeräyslain pääsääntönä on rahankeräyksen järjestäjän toiminnan ja keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Rahankeräysluvat myönnetään toistaiseksi voimassa olevina ja ilmoituksenvaraisesti on mahdollista järjestää pienkeräyksiä.

On tärkeä huomata, että yleishyödyllisten yhteisöjen eli rekisteröityneiden yhdistysten, jotka täyttävät seuraavat kriteerit, ei tarvitse maksaa veroa lahjoituksina saaduista varainhankinnan tuotoistaan, kun ne:

  • Toimivat yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä.
  • Eivät kohdista toimintaansa vain rajoitettuihin henkilöpiireihin.
  • Eivät tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Avoimille markkinoille sijoittuvan tuote- ja palvelumyynnin eli elinkeinotoiminnan suhteen yhdistysten tulee tarkistaa verottajan sivuilta ohjeet yleishyödyllisten yhteisöjen tulojen veronalaisuuden arviointiin.

Pääsääntöisesti tuloverosta vapaata varainhankintaa on myyntitoiminta, jossa:

  • Ostaja tietää tukevansa ostoksellaan yhdistyksen toimintaa.
  • Tuotteesta maksetaan ylihintaa, jotta yhdistykselle jää siitä tuottoa.
  • Myyntiä tekevät yhdistyksen jäsenet, eivät tehtävään erikseen palkatut henkilöt.
  • Tuotemyynti suuntautuu vain rajatulle asiakaskunnalle yhdistyksen jäsenten lähipiirissä.
  • Myynti on satunnaista ja kampanjaluonteista, eikä ole olemassa vakituista myyntipistettä.

Testaa tietosi! Totta vai tarua?

Alla on varainhankinnan vastuisiin ja säätelyyn liittyviä väittämiä. Valitse, ovatko väittämät mielestäsi totta vai tarua.

  1. Rekisteröityjen yhdistysten täytyy yleensä maksaa veroa varainhankinnan tuotoista.
  2. Yhdistyksen maine voi kärsiä, jos varainhankinnassa rikotaan lakia tai hyviä tapoja.
  3. Rahankeräyslaki säätelee yhdistysten varainhankintatoimintaa.
  4. Varainhankinnassa ei tarvitse huomioida yhdistystoimintaa yleisesti sääteleviä lakeja ja säädöksiä.
  5. On hallituksen vastuulla varmistaa, että varainhankinnassa noudatetaan lakeja ja säädöksiä.
  6. Yhdistyksen taloushallinnon normaalit käytännöt eivät päde varainhankintaan.

Yhteenveto

Yhdistyksen varainhankinan säätelyyn liittyy erilaisia vaatimuksia, joista tärkein on toiminnan läpinäkyvyys. On tärkeää, että hallitus ymmärtää vastuunsa varainhankinnan valvonnassa. Tämä vaatii huolellista, riskit tiedostavaa lähestymistapaa ja riittävää seurantaa. Huolellisuus ei suojaa ainoastaan yhdistyksen ja sen sidosryhmien varallisuutta vaan myös yhdistyksen ja koko järjestötoiminnan mainetta.